vaivaantumisesta

Kun olin skidi, mua vaivasi aina kaikki. Nokkelana tyttönä tajusin tietysti, ettei asioiden pitäisi vaivata mua, ja häpesin vaivaantumistani oikeaoppisesti. Mua vaivasi esimerkiksi eräs vitsikirjasta lukemani vitsi, jossa pariskunta meni eläintarhaan ja näki gorillan. Gorilla innostui naisen sääristä tms ja nainen huvitteli vilauttamalla sille paljasta pintaa. Mies heitti naisen gorillan häkkiin ja tuumasi että "kerro sille että päätäsi särkee!" (Tämä oli jos ei lasten niin ainakin koko perheen vitsikirjassa. No mikäs siinä.) En siinä iässä aivan ymmärtänyt vitsiä, mutta tiesin kuitenkin että siinä on jotain ällöttävää ja epämiellyttävää. Vielä sittenkin kun ymmärsin paskat vitsit, kasuaalin seksismin ja naisvihan, meni monta vuotta niin että mua vaivasi ja tuntui ettei pitäisi vaivata. Olin varmaan jo melkein aikuinen kun mulle selvisi että ne asiat saakin vaivata. Oli vähän huijattu olo.